Kappeli avattiin 1867

1840 sokerileipuri Jerngren rakennutti Helsingin Esplanadille myyntikojun, jossa myytiin leivoksia ja limonaadia. Tätä ylevää ja hieman kirkkoa muistuttavaa rakennusta alettiin pian kutsua Kappeliksi.

Puinen myyntikoju kuitenkin ränsistyi nopeasti ja tilalle oli rakennettava uutta – Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi Kappeli avattiin sinä samaisena päivänä kun Marsalkka Mannerheim syntyi, kesäkuun neljäntenä 1867.

Katso paloja Kappelin historiasta >>

Kaupungin ykköskesäpaikka

Kappelista tuli kaupungin ykköskesäpaikka – ja iltapäivän kohtauspaikka. Siellä kuultiin päivän uutiset ja uutisten taustat. Vuonna 1883 ravintoloitsija Josef Wolontis sai ravintolan vuokraoikeudet ja hänen johdollaan Kappelista tuli Helsingin hermokeskus ja valtimo, runoilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka.

 

Kylmää olutta ja kuumaa musiikkia

Wolontiksen suuria oivalluksia oli hankkia nykyaikainen oluen jäähdytyskone. Niinpä Kappelista sai aina huurteisen kylmää olutta. Pian koko Helsinki kokoontui Wolontiksen kylmän oluen ja kuuman musiikin ääreen. Sotilassoittokuntien torvisoitto oli Kappelin tavaramerkki ja Kappelin musiikkiperinteiden alkusoitto.

Vuonna 1887 Kappelin eteen rakennettiin korkea simpukan kuoren muotoinen Kappelin soittolava, jonka suurin sankari oli kapellimestari Aleksei Apostol. Hänen soittokuntansa ilahdutti Helsinkiläisiä 1900-luvun alussa yli 20 vuoden ajan.

Kappelin taideaarteita

Taiteilijat tapasivat Kappelissa. Eino Leino Liehuvassa viitassa ja leveälierisessä hatussaan kuului kantaväkeen – hänen kantapöytänsä on edelleen Kappelin länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. Ikkunapöydän ääressä hän tuijotti mielellään ilta-auringossa kimmeltävää eteläsatamaa. L. Onerva herätti täällä pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria.

Kuvataide ilmestyi Kappelin seinille ravintoloitsija Wetterhoffin aikana. Hän otti tavakseen tarjota talvisaikaan sunnuntaiaamiaisen taiteilijaystävilleen. Kiitokseksi nämä koristivat ravintolan seiniä töillään. Esimerkiksi Albert Edelfelt maalasi pyöreään seinämedaljonkiin oluen keksijä Gambrinuksen kuvan.

Lue lisää Kappelin taidehistoriasta täältä.

Sibelius käy Tukholmassa

Kappelissa sattui ja tapahtui. Ehkä kuuluisimman kertomuksen mukaan isohko joukko taiteilijoita: Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius ja Gallen-Kallela muiden muassa, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä sävellystyötä.

Kun hän sitten palasi työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”

Kovaa teetä

Vuonna 1919 astui voimaan kieltolaki, eikä Kappelia enää kannattanut pitää auki talvisaikaan. Silloinen ravintoloitsija Lundbom keksi uudistaa soittolavan ja keittiön – ja panostaa hyvään ruokaan.

Kappelin lounaista ja päivällisistä tuli puheenaihe. Kahvia ja limonaadia juotiin edelleen paljon ja nyt myös kovaa teetä.

Tuoretta parsaa ja musiikkia

Parsaa on Kappelissa syöty aina keväisin. 1950-luvun vaikuttajat söivät Kappelissa perinteisesti kesän ensimmäiset uudet perunat. Kappeli oli edelleen talvisin suljettu ja valitettavasti rakennus pääsi rapistumaan kosteuden ja kylmyyden tehtyä tuhojaan.

1970-luvulla kappeli remontoitiin uudelleen ympärivuotiseen käyttöön.
1980-luvulle tultaessa Kappelin sisusta uusittiin ja rytmimusiikin kuumat nimet soittivat täyteen ahdetussa Kappelissa Bullworkers-yhtyeen klubilla. Ravintola oli niitä harvoja paikkoja Helsingissä, jotka olivat auki aina aamuneljään ja jonka ikäraja oli nostettu 24:ään.

Takana 150 vuotta perinteitä ja uusimpia virtauksia. On aika olla edelleenkin jotakin uutta ja perinteistä tämän päivän helsinkiläisille, joka päivä. Tervetuloa!

Esplanadin patsaat kertovat Helsingin historiaa

Kappeli sijaitsee historiallisen Helsingin sydämessä ja Esplanadi, 1800-luvun alussa avattu muotopuisto, on kaupungin valtasuoni. Jo heti puiston avaamisen aikoihin sinne ryhdyttiin pystyttämään ajan merkkimiesten muistomerkkejä: Runeberg, Eino Leino ja Zachris Topelius saivat kukin paikkansa.Havis Amandan syntyä siivittivät ajatukset kaupungin ”eurooppalaistamisesta”.

Istuessasi Kappelin suurten ikkunoiden äärellä, voit katsella Espan patsaiden muodostamaa ulkoilmanäyttelyä, josta voit poimia mukaasi muistoja koko Suomen historiasta.   

Tutustu lisää Espan patsaisiin täältä.

Ravintola Kappeli Eteläesplanadi 1, 00130 Helsinki  Puhelin 010 76 63880 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) kappeli@sok.fi

Avoinna joka päivä klo 10-24 Poikkeukset: Suljettu 24.-25.12.

Julkaisujärjestelmä: Mediasignal Communications